Henkilökohtaisesti

Kevään tunnelma valtaa karua maisemaa. Odotuksen taika tuntuu syvällä ja sen voimasta mieli toipuu taas hetkiseksi. Kovan talven jättämät haavat kuroutuu ja arvetkin hiljalleen haalistuu lähes näkymättömiin. Luonto heräilee uuteen alkuun poteroistaan ja lumi vetäytyy puroiksi jalkojen juureen. Elämänhaltija kesyttää pakkaset ja viimat, luo uutta kuolleen tilalle. Aivan pian hän saapuu, tuulenvireessä sen kuiskasi mulle.  Sinisissä varjoissa aukeaa mattona näky pehmeäksi sulaneesta jäästä ja lumesta. Aurinko lämmittää tuoksuvaa ilmaa, joka herättää aivojen muistikeskuksen. Tulee tuttuuden tunne. Linnut visertää kilpaa puiden oksilla herättääkseen ihailua. Raikkaiden kevätlaulujen  sulostuttavalta vaikutukselta ei suruissaan kulkevakaan voi ummistaa korviaan. Seisahdun iäkkäälle kiviselle sillalle. Pyhä olo iskee sisimpään, kun kirkonkellot kajahtaa komeasti vieressä. Hiljainen hautausmaa tyynnyttää vakaalla olemassaolollaan. Vanhoissa hautakivissä on jotain mystistä kiehtovuutta. Ei n

Tänään haluan muistaa läheisiäni, joilla on nyt elämässään raskaat ajat. Omistan heille pienen tekstin kauniiden kuvien kanssa. Tuokoon tämä lohtua myös sinulle, joka nyt tätä satut lukemaan, jos koet vaikeita asioita.  Joskus elämä heittelee ja taivaankansi synkkenee,  tuntuu ettei mistään kiinni saa,  myrsky mieltä riepottaa.  Silloin rohkeasti ulos mee, jotain kivaa ja mielekästä tee. Huomaa kauneus, se mieltä kohottaa,  ei pahan voimat pystykään sua kukistamaan. Ei yksin kukaan saa joutua taakkaa kantamaan. Muista, sullakin on se ystävä korvaamaton. Voimien keruu aikansa vie,  lopulta löytyy se valoisa tie. Vihdoin kun pimeä väistyy sivuun, kaiken kauneus palaa mieleen, saa suun taas hymyyn.

1.10.2006 illalla olo oli jännittynyt ja odottava. Vähän myös pelotti. Mitä jos jokin menee vikaan, enkä osaakaan auttaa. Oli vain luotettava siihen, että emokissa Harmin vaistot toimii ja selvitään ilman komplikaatioita. Seurasin vieressä koko kissapesueen syntymän ajan. Vihdoin emo oli ponnistanut 4 harmaa-valkoista pentua vierelleen, joita pesi ja hoivasi. Noin puolisen tuntia neljännen pennun jälkeen huomasin emossa muutoksen. Eri asento ja pieni naukaisu. Emo synnytti vielä yhden rääpäleen. Tämä kissa oli väritykseltään erilainen, kilpikonnatyttö, ja muita huomattavasti pienempi. Iloitsin, että viideskin pentu voi hyvin ja Harmi tottuneesti jo hoivasi pienintä tulokasta. Hihkuin heti ilosta ja hoin, että tämän pidän itse! Siinä on meidän kisu. Kyseinen kissanpentu sai aikanaan nimekseen Alli. 4.7.2018 aamulla olo oli huolestunut ja pelokas. Jännitti lähteä töihin, koska Allille oli varattu aika eläinlääkärille. Itse en pääsisi edes mukaan, mutta avokkini hoitaisi asiat. Allin vo