Hädässä ystävä tunnetaan, mutta ei ole ollenkaan itsestäänselvää, että ystäviä on jokaiselle
Tänään mulle tuli eteen yllättävä ja vakava tilanne. Vähän myöhemmin sen jälkeen tuli aika kova jälkishokki. Oon tällä hetkellä tavallista herkempi kaikelle yllättävälle ja ns. tylsästä poikkeavalle, koska omat voimavarat on kortilla. Herätessäni mä mietin, että nyt kun oon viimein taas vähän päässyt lukemisen makuun, käyn hakemassa sohvanurkkaan jalkavalaisimen Ikeasta. Olis motivoivampaa lukea hyvässä valossa. Kuten kuvioon kuuluu, mä en millään meinannut päästä ulos ovesta. Yritin aamupalan jälkeen valmistautua, mutta ei. Meni pari tuntia ennen kuin tuli se, että nyt tai ei ollenkaan! Päällimmäisenä oli ajatus omasta saamattomuudesta. Siihen on syy, mutta silti. Välillä mun on tosi vaikee hyväksyä, ettei toimintakyky ja aloitteellisuus oo nyt huippuluokkaa. Mä lähdin siis ostamaan lukuvaloa, mutta niinhän siinä käy, kun on Ikeassa, että kärryyn kerääntyy vähän jotain muutakin matkan varrelta käteen tarttuvaa. Vähän nauratti - tyypillinen Ikea-reissu. Ja taas 2 uutta sohvatyynynpää