Henkilökohtaisesti

Taas mä istun pimeessä huoneessa täysin valveilla keskellä yötä. Satuin vilkasemaan ikkunasta ulos taivaalle. Onpa paljon tähtiä. Hieno näkymä. Usein näkyy pelkkää pilveä. Mutta nyt on kirkas yö. Hyvä yö pohdiskella - ja kirjottaa. Läheskään aina mä en edes nouse sängystä, vaikka uni ei 15-30 minuutin kuluessa peiton alle menemisestä tuukaan. Näin on kuitenkin neuvottu tekemään. Silloin pitäisi istua ja tehdä jotain hyvin rauhottavaa pimeässä tai hyvin hämärässä ja hiljaisuudessa, kunnes unisuus tulee takaisin. Nyt otin eka kertaa läppärin kainaloon ja hiivin sohvalle kirjottamaan. Tää ei nyt mun uutta nukahtamisyritystä edistä, mutta mulla on aivan valtava tarve kirjottaa nää sanat. Löysin noin viikko sitten Spotifysta listan, jota oon muutaman kerran kokeillut kuunnella ennen nukahtamista. Oon pitäny musiikin volumen ihan minimissä ja kännykän jossain tyynyn takana. Näin ääni on kuulunu nipin napin mun korviin. Joka kerta oon nukahtanu musiikin rauhottavaan ja avaruudelliseen äänimaa

  En usko, että kukaan vois vilpittömästi sanoa, että haluaa olla ihan yksin - ilman minkäänlaista vuorovaikutusta kenenkään kanssa. Jokainen meistä tarvii myös kosketusta. Yksin jäävä ihminen ei välttämättä saa minkäänlaisia hellyydenosoituksia ja kärsii siitä.  Toisten kanssa voit olla hyvinkin läheinen, toisten kanssa etääntyminen tapahtuu välillä ihan huomaamattakin. Miks ystävät sitten etääntyy? Ehkä siinä suhteessa ei kommunikoida tai sitten eri suuntiin vetävät asiat alkaa kiinnostamaan. Joskus ystävyys ei kestä toisen muuttoa kauemmaksi tai vakavaa sairastumista. Pikkuhiljaa huomataankin enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä. Voi olla, että jotkut ottaa etäisyyttä ihan tietoisestikin. Syitä voi olla vähintään yhtä paljon kuin on ystävyyssuhteita.    Ihmisellä on sisäsyntyinen kaipuu ja tarve kuulua johonkin ryhmään ja olla osa yhteisöä. Se luo turvaa ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksen. Jo lapsina me kilpaillaan leikkikavereista. Ei kukaan halua jäädä leikin ulkopuolelle. Miltä s

Suomessa on eletty poikkeusolojen kurimuksessa pari viikkoa koronavirus COVID-19 takia. Mitä tunnetiloja näihin viikkoihin mahtaakaan sisältyä. Oletko sä huomannut itsessäsi jotain uusia piirteitä? Miten ihmiset reagoi kovaan stressiin ja elämää rajoittaviin tekijöihin? Jokaisen arki on kerralla pistetty uusiksi. Pakko sanoa, että nyt on Marinin hallitus joutunut tosi kovan paikan eteen. Aiemmilla hallituksilla ei ihan näin hurjia akuutteja kriisejä ole ollut ratkottavanaan. Hallituksen arvostelijat voisi kääntyä itseensä ja miettiä, millaisen paineen alla hallitus nyt joutuu toimimaan. Puolueista viis! Sen jälkeen kannattaisi ehkä vähän miettiä, minkälaista komenttia ilmoille laukookaan. Jokainen voi myös miettiä omaa toimintaansa. Mitä sinä olet tehnyt sen eteen, että et kasvata omaa tai ympäristösi riskiä? Tästä tilanteesta ei ole kokemusta meidän sukupolvilla, mutta päätöksiä on tehtävä terveys edellä ja asioista oltava hetkittäin kartalla. Viruksesta tulee jatkuvasti uutta tieto