Terveisiä viltin alta

Kylläpä ottaa voimille!

Maanantaina kävin muutaman tunnin vierailulla ja illalla hoidin pinon sähköposteja. Kastelin pihat.

Tiistaina ulkoilin kissan kanssa tunnin, hoidin asioita työpaikalla ja illalla lähdettiin miehen kanssa eväsretkelle luonnon helmaan. Kastelin pihat.

Keskiviikkona oli jälleen sähköpostiasioita. Kävin sen jälkeen hammashygienistin luona ja ajoin vielä töihin, koska sielä oli pari hoidettavaa asiaa. En muistanut niitä tiistaina. Kävin samalla kaupassa. Sen jälkeen meinasi jo uni tulla. Illaksi ajettiin muutamaksi tunniksi kyläilemään. En jaksanut kastella pihoja.

Torstaina olin edelleen aamulla väsynyt. Tavoitteena oli tänään hoitaa 2 asiaa: lakanoiden vaihto ja pihojen kastelu. Ne on nyt tehty! Onneksi en tee kaikkea yksin. Kävelin myös extempore lähellä olevaan kauppaan etsimään ötökkähotellia takapihalle. Niitä löytyi vasta seuraavasta kaupasta. Ostin kaksi ja kävelin kotiin. 

Aamulla kissa jahtasi piikikästä pörriäistä. Luulin ensin, että ampparia, mutta se taisikin olla joku mehiläinen. Kissa yritti sen napata ikkunanvälistä ja todennäköisesti sai pistoksen. Onneksi kissa on ok, mutta koitan ötökkähotelleilla nyt houkutella tyypit kauemmas ikkunoista.

Muuta en oo tänään jaksanut. Kello ei oo kuutta ja mulla meinaa silmät painua kiinni. Näin vähästäkään en meinaa vielä palautua. Loppuillan lepäilen.

Huomenna on treffit ystävän kanssa, mutta mitään muuta en kyllä voi suunnitella. 

Mä oon edelleen sairaslomalla. Näihin päiviin ei siis sisälly edes työntekoa. Tasapainoilu voimavarojen kanssa on vähän haastavaa. Haluaisin niin kovasti tehdä vieläkin enemmän kaikkea, mutta kun ei pysty. Semmosta se on nyt. 

 🥱🥱