Uneton hetki

Yön tunteihin saa mahtumaan paljon asioita.

Sitä vaan tuijottaa johonkin.

Vaikka on muka tietoinen kaikesta, ei kuitenkaan ole. 

Mieli on kropasta erillään ja askartelee omiaan. 

Tuntuu pahalta, mutta ei tunne mitään. 

Tuntemusta ei pystykään nimeämään.

Vääristyneet hymiöt irvailee ja pyörii nauraen silmien edessä. 

Kun ei saa kiinni mistään, leijuu irrallisena tyhjyydessä. 

Tulee pieniä etiäisiä tulevasta. 

Tuleva on nyt. 

Nyt on tuleva.