Pienten lasten tarpeet

Mä seurasin jälleen tänä vuonna Maailman suurinta vanhempainiltaa verkossa. Tämän vuoden aiheena oli lapsen tuki. 

Viime vuodelta löysin samaisesta tilaisuudesta mun tekemän kirjoituksen. Viime vuonna lapsen päiväkotiarjen keskiöstä eli lapsesta oli puhumassa Maaret Kallio. Tässä siis mun mietteitä vuoden 2021 tapahtumasta.

Esitykset oli musta selkeitä ja aiheet tuotiin ymmärrettävästi esille. Maaret Kallion esitys oli tosi hyvä lisä. Mä olisin toivonut, että olis enemmän ollut katsojia. 

Hyviä asioita. Kannatti katsoa.

Varhaiskasvatuksen tavoitteet ja merkitys vasun kautta tuotiin hyvin näkyviin. 

Mutta..

Kuitenkin tän viikon työpäivien jälkeen sanat tuntui hyvin kaukaisilta. Se, että pienten ryhmässä 3 ammattilaista vastaa 13-15 lapsen laadukkaasta varhaiskasvatuspolusta ei omassa arvomaailmassani mitenkään kohtaa sitä, mistä paperilla puhutaan.

Tavoitteiden toteutuminen arjessa tuntuu osittain haastavalta. Lisäkädet ja sylit tulisi tarpeeseen, kun vasta tutustutaan täysin uuteen arkeen, vanhemmista erossa oloon, uusiin ihmisiin ja harjoitellaan monella eri tasolla elämän perusasioita aivan alusta. Tässä on kyse vasta 1-3-vuotiaista lapsista!

Itse ajattelen, että ihan nämä pienimmät lapset nauttii vielä suuresti aikuisen huomiosta, kiireettömästä oppimisympäristöstä ja empaattisesta vuorovaikutussuhteesta.

Intensiivinen läsnäolo näin isoissa ryhmissä ei vain voi täysin toteutua. Itse ajattelen myös, että vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa suuresti lapsen kokemaan turvallisuuden tunteeseen, oppimiseen ja on yhteydessä itseluottamuksen ja tunnetaitojen kehittymiseen. Käytännössä tämä edellyttää pienempiä ryhmiä tai pysyvää lisähenkilöstöä pienten ryhmiin. Piste!

Yksi kohta jäi erityisesti mieleen. "Meidän arki on lapsen lapsuus.". Tai jotenkin näin se meni. Siinä on pohdittavaa. 💕 

#maailmansuurinvanhempaililta